EU tai ei, mikä on työtekijän tärkein tehtävä?

Maanantai 4.5.2009 klo 17:05 - Matti Hölsä

Hyvä Mauri, pyysit hyvätuloiset apuun!

Sunnuntai 19.4.2009 - Matti Hölsä

Ministeri Pekkarisen ehdotus laman maksattamisesta hyvätuloisilla on hunajaa eläkeläisen korville. Tätä ei ole kuultu hallituksen riveistä ainakaan minun muistini mukaan.

Olivat syyt ehdotukselle vilpittömät tai puoluepoliittiset ei  merkitse mitään. Asia on kaksin käsin kannatettava.

Edellinen lamahan maksatettiin duunareilla ja eläkeläisillä vaikka soldaarisuudesta puhuttiin. Hui hai, 500.000 työtöntä ja leikattu indeksi, siinä olivat 90-luvun laman lunnaat.

Katainen ennätti tietysti torppaamaan ehdotuksen sillä perusteella, että tämä hallitus ei korota tulovertusta. Ja että eihän suurituloisilta paljon irtoaisi kun heitä on niin vähän. Hmm!

Olisi se nyt kuitenkin hyvä moraalinen malli jos oikeasti verotusta siirrettäisiin hyvätuloisempien suuntaan; heillä on kuitenkin varaa maksaa enemmän kuin pieni- tai keskituloisilla. Näin saaaisiin kaikki oikeasti sitoutumaan ja rakentamaan todennäköisesti aika pian alkavaa nousua.

Mikö on kovin juttu EU:ssa?

Perjantai 10.4.2009 - Matti Hölsä

EU-vaalit ovat vajaan kahden kuukauden päässä. Todelliset vaaliteemat loistavat poissaolollaan. Meillä on lähinnä keskitytty vatvomaan eri puolueiden ehdokkaita - tai niiden puutetta.

Kansalaisten kiinnostusta ei suinkaan lisää, että tunnetuimmat poliitikot etupäässä väistelevät ehdokkuutta. Syy on se, että paluu EU-parlamentista kotimaan politiikan kovaan ytimeen koetaan epävarmaksi.

Mitkä asiat sitten EU:ssa ovat ajankohtaiset? Talouskriisi, uudet mahdolliset jäsenet, yhteiset pelisäännöt?

Kaikki nämä ovat tärkeitä  ja vaikeita kysymyksiä. Mutta näin seniorin sihdillä kuitenkin koko Euroopan väestön ikääntyminen on kovin juttu. Sen ymmärtäminen ja tarpeelliset toimet ovat ehtona eurooppalalaisen kulttuurin tulevaisuudelle.

Asia on iso, eikä sitä ratkaista millään pienillä tempuilla. Ongelmat on helppo nähdä: kun työtä tekevien suhteellinen osuus laskee, miten turvataan myös ikääntyneiden eläminen sillä tasolla, mihin olemme mielestämme oikeutetut. Kun tuotanto pyrkii siirtymään ns. halvempiin maihin, millä Eurooppa elää?

Aika yllättävää on, että huolimatta kaikesta omasta porusta ja kritiikistä, ilmeisesti meillä Suomessa ollaan ikääntymisasian kanssa likkeellä muita paremmin. Olisiko tässä annettavaa myös EU:ssa. Suomen malli!?

Euroopan senioreja tarvitaan päätöksenteon ytimeen!

Tiistai 24.3.2009 klo 17:29 - Matti Hölsä

Väestön ikääntyminen on yhteistä koko EU:n ydinalueelle. Kasvava senioriväestö on poliittisessa päätöksenteossa uusi ja muotoaan hakeva voima; koskaan tämä ryhmä ei ole ollut sekä suhteellisesti että lukumääräsisesti näin suuri.

Senioriväestö on usemmissa maissa ollut sivussa sekä poliittisesta että taloudellisesta päätöksenteosta. Seniorit ovat päätöksenteon kohteita ja alamaisia, jotka ovat vähin äänin tyytyneet siihen mitä annetaan. Näin erityisesti meillä Suomessa.

Kaikissa maissa on syntynyt lukuisia eläkeläis- ja seniorijärjestöjä. Jotkut niistä omaavat jopa todellista vaikutusvaltaa painostusryhminä.

Todellista suurten seniorijoukkojen ryhmittymistä poliittisiksi puolueiksi ei vielä ole tapahtunut. Vain tätä kautta päästäisiin mukaan vallan ytimeen ja todelliseen päätöksentekoon.

Meillä Suomessa on Senioripuolue r.p., joka ajaa tasapuolista ja oikeudemukaista asemaa kaikille rymittymille koko EU:ssa. Puolue pyrkii vaikuttamaan nimenomaan poliittisella areenalla, jossa tärkeät päätökset aina tehdään.

Suomalaisen senioriväestön kannalta tarvitaan ensi alkuun valtakunnallinen seniorivaltuutettu, jonka päätehtävä olisi huolehtia seniorien tarvitsemien palvelujen ja taloudellisen aseman turvaamisesta. EU:ssa tarvitaan koko alueelle vanhusdirektiivi, joka varmistaisi ikään elämänturvan EU:ssä.

Mitä jäi eläkeikähässäkän alle?

Torstai 12.3.2009 - Matti Hölsä

Nyt sitten saatiin eläkeikä kiistassa synnytettyä kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Muutamassa päivässä ehdittiinkin häslätä oikein olan takaa. Yleislakkoa vilautettin, kapinakokouksia suunniteltiin ja eduskunnan kyselytunti jopa toteutettiin.

Kovasti epäilyttää, että hallituksen (pääministerin) tärkeimpänä pontimena oli jotaun muuta kuin huoli työvoiman riittävyydestä ja huoltosuhteen turvaamisesta.

Ainakin huononevan talouden, lomautusten ja irtisanomisten aika oli tällaiselle ehdotukselle äärimmäisen huono ajankohta.

Hallituksen "päätöksellä" saatiin aikaan hässäkkä, joka taisi peittää alleen monta muuta ongelmaa valtion taloudessa ja huterissa elvytystoimissa. Ensi hätään tulevat mieleen veronkevennykset ja KELA-maksun poisto, joilla saatiin aikaan selviä tuloaukoja valtion talouteen. En jaksa uskoa, että niillä on elvytysvaikutusta näin laman aikana. Pikemmin ne saattavat löytää tiensä varakkaiden säästötileille ja yritysten tuloksiin.

Yritystaloushan on siitä ihmeellistä, että sinänsä vähäiseltä - muutaman prosentin - säästö muuttuu yrityksen viimeisellä rivillä reippaaksi tulosparannukseksi. Ja täältä se muuttuu helposti osingoiksi omistajille - mikä ei sekään ole ihan väärin! Mutta mutta, elvyttäväksi kulutukseksi ne eivät missään vaiheessa muutu!

Eläkehässäkkä sai meidät myös hetkeksi unohtamaan kuntien tarjoamien palvelujen uhkaavan tai jo toteutuneen rapautumisen. Tämän estämiseksi tarvitaan kaikki keinot. Tässäkin pätenee se, että jos mikään muu ei auta, kokeillaan enemmän rahaa!

Ja sitten tästä eläkeasiasta. Ilman sarvia ja hampaita, työuran pidentäminen on oikean suuntainen tavoite. Senhän näkee otsallakin. Lisää työtä tarvitaan heti kun talous paranee, osin jo nyt.

Tämä työvoimapulaa ei ratkaista pelkällä työperäisellä maahanmuutolla. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi on senioriväestö.

Vielä työssä olevat, eläkeikää (oli se mikä tahansa) lähestyvät olisi pidetävä töissä mahdollisimman pitkään jos vain terveys sallii. Tämänhetkinen joustava 65-68 v eläkekä ja taloudellinen porkkana ovat hieno juttu.

Sitten ovat jo eläköityneet. Iso osa heistä olsi valmis tekemään töitä pari päivää viikossa tai muutaman tunnin päivässä, jos kysyntää olisi. Monilla on ammattitaito hyvässä iskussa, tai ollaan valmiita oppimaan uutta. Minkä voimassa ja nopeudessa häviää, voi korvata kokemuksella ja huolellisuudella. Ja näitähän senoreilla on!

Hyvää eläkekiistassa on lopputulos, eli kaikkien osapuolien sopimus alkaa neuvottelemalla pyrkiä kohti yhteistä tavoitetta.

Onnittelen meitä kaikkia, että järki voitti tällä kertaa!

Kumpulan katukapina

Tiistai 10.3.2009 - Matti Hölsä

Olin sitten tänään ensimmäistä kertaa mielenosoituksessa, melkein kapinassa.

Kysessä oli Kumpulan katukapina, hyvin paikallinen tapahtuma täällä Helsingissä. Kaupungin päättäjät ovat viisaudessan rakentamassa joukkoliikennekatua Vallilanlaakson halki Kumpulan campusalueelle, jotta ns. tiedebussilinja Otaniemestä säästäisi aikaa 7-12 minuuttia.

Me paikkakuntalaiset tiedämme mistä on kyse. Hanke on huono.

Mutta vielä pöyristyttävämpi on tapa jolla sitä ajetaan läpi. Asia on valmisteltu huolella ja käsitelty lautakunnassa, joka yksimielisesti hylkäsi sen. Mutta koska lautakunta "ei osannut tehdä päätöstä" (lue kaupungin johdon ponnekkasti ajamaa ratkaisua) nostettiin asia yllättäen uuden kaupunginhallituksen kokouksessa päätettäväksi; tämä sitten nöyrtyi ja pitkin hampain hyväksyi ehdotuksen.

Ei kuulosta demokraattiselta, ei asialliselta eikä "päätöstä" voi mitenkään pitää järkevänä nyt eikä tulevaisuudessa.

Nyt sitten mennään kansalaisvaikuttamisen ja kapinoinnin  tietä. Että näinkin se demokraattinen päätöksenteko toimii! Katukapinoimalla!

Palvelusetelillä ohi?!

Maanantai 9.3.2009 - Matti Hölsä

Lääkäreilä oli taannoin oikeus ottaa erikoimaksupoitilaita. Seuraus oli, että nämä potilaat saivat ripeää hoitoa - oliko hoito parempaa vai huonompaa kuin muiden poitlaiden hoito vain arvailtavissa.

Käytännössä tämä järjestelmä takasi ohituslaistan niille, jotka kykenivät ja halusivat maksaa tästä erikoispalvelusta.

Sitten tämä erikoieus poistettiin.

Nyt ollaan käytännössä samaa kaistaa rakentamassa palvelusetelin nimellä. Tällaisen setelin saaja voi itse hakeutua hoitoon haluamaansa paikkaan. Eli käytännössä yksityiselle lääkärille.

Niinhän voi muutenkin. Juju on siinä, että kunta voi päättää setelin arvon - esimerkiksi henkilön tulojen tms mukaan. Eli seteli on suoraa tukea yksityisille terveyspalveluilla, jota samaa tukea rarjoaa KELA maksamalla nytkin osan yksityislääkärikuluista.

Tässä ollaan yksityistämällä terveydenhoitoa kunnon Ameikan malliin. Varakkaiden eduksi.

Oikua tapa olisi kylmästi poistaa KELA:n tuki yksityisiltä terveyspalveluilta! Ehkä silloin laitettaisiin kunnallinen perusterveydenhoito kuntoon 

Lisää asiasta alla:

 Palvelusetelistä uusi erikoismaksuluokka

Voimaa Waltterista

Sunnuntai 8.3.2009 klo 0:08 - Matti Hölsä

Kirpputori Waltterissa oli lauantaina
liikkeellä kansamme koko kuva. Olimme varanneet myyntipöydän ja myimmekin hyvän osan vähistä myytäväksi viemistämme tavaroista.

Samalla saimme jututettua koko joukon kansalaisia - tietenkin etupäässä senioriväkeä. Ja taas kerran palautetta sai laidasta laitaan -mutta aina vähänkään vakavammassa keskustellussa äärimmäisen myönteistä ja rohkaisevaa palautetta.

Eläkeläisten osuus väestöstä on hyvin tiedossa, samoin ymmärrys, että asioita pitää parantaa. Reippaalla kerjuulla heltisi useimmiten jokunen kolikko tukea keräyslippaaseen. Jäsenyyttäkin monet lupasivat harkita ja ottivat mielellään mukaan liittymislomakkeen. Jo tämä avtoi voimaa!

Erityinen piirre oli kuitenkin kansalaisten syvä ärtymys hallitukseen, erityisesti pääministeri Matti Vanhasen yksioikoiseen päätökseen nostaa eläkeikää. Irtopisteitä sai helposti kun ilmoitin, että olemme eri mieltä Vanhasen kanssa.

On helppo arvata miksi olemme niin ärtyneitä. Keppi ei tehoa suomalaiseen, lama ja työssä jaksaminen pelottavat, eläkeläiset eivät näe muutosta oloissaan jne.

Tästä sitten lähdetään kohti EU-vaaleja!

Olemmeko valmiit uhrauksiin?

Torstai 5.3.2009 klo 0:16 - Matti Hölsä

Hallituksen ehdottama eläkeiän korottaminen takaisin 65 vuoteen on veto, joka tuntuu sekoittavan koko maan.

Ehdotus on näin seniorin silmin huono ja tyly. Nyt kun vasta oli saatu eläkkeelle siirtymiseen joustoa ja työssä pysymiselle porkkanaa, tulee sitten tällainen raippa! Huh huh!

Kuulkaas nyt hyvät hallitusherrat, ei se työssä jatkaminen ole vain ihmisen omasta halusta (lue epäillystä laiskuudesta) kiinni. Kyllä työnanjajat varsinkin näin laman aikana ketterästi laittavat eläkeputkeen (työttömiksi) silloin kun finanssit sitä vaativat. Oli työhaluja tai ei.

Eivätkä kaikki esimerkiksi terveytensä takia pysty jatkamaan 65 ikään asti.

Näin merkittävissä työelämää koskevissa asioissa on tavattu neuvotella myös itse tekemisen kohteen eli työmarkkinajärjestöjen kanssa. Vaikka eihän nämä säädä itse lakeja, se taas on eduskunnan tehtävä hallituksen esityksistä.

Ei kyllä nyt ollaan liikkeellä ihan puoluepoliittisin perustein. Ja siksi, että kansainvälisille rahoitusmarkkinoille pitää mukamas antaa signaali, että hoidamme talousasioitamme tarvittaessa kovallakin kädellä.

Uutinen OECD:n äskettäisestä suosituksesta Suomelle taitaa olla myös takana. Tämä suositus on luettelee rahoitusmarkkinaliturgisia toimenpiteitä pienelle maalle, jonka odotetaan kiltisti tottelevan luottokelpoisuutensa säilyttämiseksi.

Pieni vihje: luottokelpoisuutemme on tällä hetkellä Euroopan parhaitten joukossa. Kannattaako sitä aina pyrkiä eturivin mallioppilaaksi? Ollaanko tässä uhraamassa ikääntyviä työntekijöitä? Olemmeko me muut valmiita hallituksen odottamiin uhrauksiin?

Kaikuja Euroopasta lottovoittajien maahan

Sunnuntai 1.3.2009 - Matti Hölsä

Hallituksen pikaesitys eläkeiän nostamiseksi takaisin 65 vuoteen on saanut eläkekeskustelun  käyntiin.

Omana mielipiteenäni sanon, että oikeansuuntainen asia mutta väärin sammutettu! Toden totta, väestörakenteemme kaipaa tämän nyt virallisesti lamaksi nimetyn taantuman jälkeen kaiken sen työpanoksen mitä yhteiskynnasta löytyy.

Jos unohdetaan se kökkö tapa, jolla asia tuotiin esiin, on eläkeiän virallisen nostaminen oikein - periaatteessa. Toisaalta muutama vuosi sitten aikansaatu joustavuuskaan ei ole paha.

Miten sitten käytännössä homma toimii? No, päivittäin kuullaan miten paljon mikin yritys irtisanoo - tai vähentää väkeä eläkejärjestelyin. Eli vaikka haluaisit jatkaa työntekoa, ohjataan sinut "eläkkeelle" ennen aikojaan. Siksi meillä harva jatkaa edes viralliseen 63 vuoden alarajaan saakka töissä. Siksi meillä on osa työvoimasta vajaakäytössä.

Valaistusta on saatu miten muualla Euroopassa sirrytään eläkkeelle. Ja yllätys, meillä ollaan keskimääräistä pidempään töissä!

Ranskassa ja Italiassa varsinkin lähetään varhain. Sen sijaan Pohjoismaista olemme häntäpäässä. Islannissa jatketaan töissä pisimpään.

Yleensäkin tämä lottovoittajien maamme on sitten EU:hun liittymisen ja euron myötä paljastunut ihan tavalliseksi keskivertomaaksi Euroopassa. Jotkut asiat ovat paremmin, toiset huonommin.

Jatketaan vertailua myöhemmin!

Ehdokkaana eurovaaleissa!

Maanantai 9.2.2009 - Matti Hölsä

Seuraavat Euroopan parlamentin jäsenten vaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa kesäkuussa 2009.

Minut on valittu yhdeksi Senioripuolueen ehdokkaaksi. Haaste on kova, ja suostumistani edelsi perusteellinen harkinta.

Mutta kun nyt on taas lähdetty liikkeelle seniorien asioiden puolesta, ollaan mukana kaikin voimin.

Tulen näillä sivuillani tuomaan esiin tavoitteitani ja näkemyksiäni. Ja toivon kommentteja!

Palataan asiaan!

EU:ssa yhteen suuntaan

Tiistai 3.2.2009 klo 15:18 - Matti Hölsä

Monessa mielessä suhtauminen EU:hun on meillä kaksijakoista.

Ollaan joko EU:n mallioppilaita, eli pyritään edistämään yhteisön yhteisiä ja välillä pilviä hipovia tavoitteita. Tai sitten käytetään EU:ta oman pienen piirimme sisäpolitiikan välineenä.

Tunnettuahan on, että jos joitain tavoitteita tai direktiivejä on saatu sovittua, me noudatamme niitä pilkulleen. Muualla saatetaan unohtaa tai hankkia erivapauksia. Mitä suurempi ja eteläisempi maa, sitä todennäköisemmin.

Toisaalta taas ollaan keikuttamassa omaakin venettä kun siitä odotetaan olevan hyötyä omalle politiikalle. Malliesimerkki on tämä ajankohtainen EU:n ulkoministerifarssi.

Jotenkin pitäisi päästä siihen, että tällaisen viisimiljoonaisen porukan koko painoravo koottaisiin samaan varteen. Näin saataisiin varmasti enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja tuloksia.

Mutta siinäpä on tekemistä - yhtenäisyydessä!

Toivoa paremmasta?

Lauantai 31.1.2009 klo 16:51 - Matti Hölsä

Missä ovat innostuneet seniorit?

Torstai 6.11.2008 klo 21:26 - Matti Hölsä

Kuntavaalit käytiin, mitä jäi käteen? Näin seniorin silmin tilanne ei jurikaan parantunut.

Koko maassa pääsi kaksi (?!) Senioripuolueen ehdokasta läpi. Onhan se jotain, mutta totuuden nimissä nämä kaksi eivät kesää tee.

Itsetutkiskeluun on senioreilla varmasti aihetta. Mikseivät 1,4 miljoonaa eläkeläistä äänestäneet "omia" ehdokkaitaan?

Syitä on helppo luetella: tuntematon puolue, rahanpuute, pieni aktiivijoukko, vaikea päästä esiin medioissa, jne.

Tyytymättömyyttä asioiden hoitoon on toisaalta seniorien joukoissa erittäin paljon. Tämä voima pyrkii kanavoitumaan erilaisiin omintakeisiin yrityksiin päästä vaikuttamaan; nettiaddresseja kerätään, uusiakin yhdistyksiä perustetaan ja lehtiin kirjoitellaan.

Tämä seniorien tahto parantaa ja oikeudenmukaistaa omaa asemaansa voidaan kanavoida oikeasti vaikuttavaksi voimaksi yhteiskunnassamme.

Se vaatii tarmokasta ja uhrautuvaa joukkoa, joka ei pelkää asettaa itseään likoon. Pieni puuhastelu nykyiseen tapaan ei yksinkertaisesti riitä.

Eläkeläisiä on paljon, 1,4 miljoonaa. Luulisi, että tästä joukosta löytyy pilvin pimein järkeviä, reippaitakin otteita pelkäämättömiä, innostuneita tekijöitä.

Missä he ovat? Ovatko eläkeläisten asiat kuitenkin vielä niin nyvin, että kukaan ei ole valmis barrikaadeille?

Kanava tällaiselle toiminalle on olemassa valmiina: Senioripuolue!

Vaalit käyty, työ jatkuu!

Maanantai 27.10.2008 klo 9:36 - Matti Hölsä

Kuntavaalien tulos Helsingissä oli selvä aktiivisten ja hyvinvoivien voitto.

Perussuomalaisten huima nousu taas lienee syntynyt protestiäänistä - mikä ei ole ihan huono asia.

Seniorit eivät vielä heränneet kuten toivoimme. Valtuustopaikka jäi yhteensä saamillamme 684 äänellä saavuttamatta.

Kiitos kuitenkin jokaisesta äänestä koko joukon puolesta.

Työ jatkuu eläkeläisten puolesta!

Muutoksen myrsky?!

Sunnuntai 26.10.2008 klo 14:29 - Matti Hölsä

Nyt on myrskyisä vaalipäivä. Toivottavasti myräkkä tuo myös muutosta Helsinginkin valtuustoon.

Nyt on siis viimeinen hetki vaikuttaa kaupunkimme asioihin seuraavien neljän vuoden ajaksi.

Näköpiirissä on aika rajua menoa: väestö ikääntyy, talouslama painaa päälle.

Nyt jos koskaan tarvitaan meitä senioreja mukaan koviinkin päätöksiin. Nyt on vielä mahdollista valita ikiomia edunvalvojia.

Tässä vielä kerran Helsinki-teesini:

- omaishoito kuntoon
- kotihoidosta oikeaan kodinhoitoon, jossa kotona asumista tuetaan kokonaisvaltaisesti
- maksuton joukkoliikenne yli 65-vuotiaille. Ensimmäisenä toimenpiteenä heti 50 % alennus kaikille eläkeläisille!
- kunnallisveroon 3 % alennus yli 65-vuotiaille

Näillä kun aloitetaan, jatko seuraa kuin itsestään.

Mutta ensiksi, helsinkiläinen seniori: äänestä vaikka läpi tuulen ja tuiverruksen!

Matti Hölsä
N:o 31

Seniori, älä katso TV:tä!

Maanantai 20.10.2008 - Matti Hölsä

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sitten tulevana sunnuntaina. Vaalikampanjat huipentuvat torstai-iltana pidettävää TV:n suureen vaalikeskusteluun.

Paikalla on hieno kokoelma seniorien ystäviä, eikö vain? Kaikki vallassa olevat puolueethan lupaavat, että vaalien jälkeen pannaan Helsinginkin vanhushuolto kuntoon ja terveyspalvelut reilaan.

Tietojen mukaan edustettuina ovat kaikki puolueet. Paitsi ns. pienpuolueet. Senioripuolue on siis poissa.

Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, keskustelussa tullaan puhumaan paljon meitä eläkeläisiä puhuttavia asioita.

Puhutaan, aivan kuten edellisten vaalien alla. Uskoo kuka haluaa.

Ovatko vallassaolevat puolueet ja valtuustoissa istuneet panneet asiat kuntoon? Neljä vuotta on ollut aikaa.

Tekisi mieli olla katsomatta koko showta. Happamia näet nuo YLE:n ohjelmapoliittiset pihlajanmarjat ovat!

Telkkari sikseen, me Helsingin senioriehdokkaat olemme tehneet sen mitä olemme voineet. Vaalitoreilla on oltu, esitteitä jaettu ja paneeleissa edustettu.

Nyt odotamme ja toivomme, että Helsingin 120.000 eläkeläistä menevät uurnille ja äänestävät omia edustajia.

Älä siis katso TV:tä, seniori. Sinun asiaasi ajava valtuutettu löytyy muualta!

Uhkaavatko palvelujen säästöt Helsinkiä?

Maanantai 20.10.2008 - Matti Hölsä

Helsingin Sanomat selvitti kuntien taloudellista tilannetta. Yhteeveto oli, että suurin osa maamme kunnista - Helsinki mukaan luettuna - pärjää taloudellisesti kohtalaisesti. Jotkut kunnat taas ovat oikeasti rahapulassa.

Jutun otsikossa kerrottiin, että palvelujen karsiminen on uusilla valtuutetuilla edessä monessa kunnassa.

Hei, miten se on näin tulkittava? Kyllä minä luin aineistoa niin, että kunnat ovat aika hyvässä hapessa noin pääsääntöisesti.

Jos ajatellaan tätä hyvää Helsinkiämme, on tilanne oikeasti se, että rahaa meillä on ihan kohtuullisesti. Viime vuonna talous oli yli 300 miljoonaa ylijäämäinen.

Eli meillä on varaa muun muassa parempiin vanhuspalveluihin. Jos valtuustossa päättäjät näin haluavat.

Tämä tarkoittaa sitä, että yhdenkään vanhuksen ei tarvitse maata märissä vaipoissa ja odottaa kotihoitajaa, jonka aika on buukattu liian täyteen. Yhdenkään nuoren mielenterveyspotilaan ei tarvitse jäädä ilman kunnon hoitoa. Yhdenkään pienituloisen ai tarvitse jäädä ilman hammashoitoa. Ja niin edelleen.

Mistä kaikki sitten kiikastaa? No siitä, että valtuustossa päättäjien asenteet ovat liian kovia ikääntyneitä, sairaita, syrjäytyneitä ja myös nuoria kohtaan. Puhutaankin kuulemani mukaan "niistä". 

Helsinki on ainoa metropolimme, josta olemme syystäkin ylpeitä. Olemme myös esimerkkinä muille. Siksi täällä täytyy antaa arvo kaikille ja huolehtia, ettei ainakaan synny uusia syrjäytyneiden ryhmiä.

Helsingin talous on siis tällä hetkellä vahva. Jos ja kun talouselämä alkaa hiljentyä, on palveluissa entistä vahvemmin keskityttävä niihin, joiden avulla tuetaan heikoimpien selviytymistä arjesta. Vahvat ja varakkaat selviavät aina.

Rahaa ja resursseja on suunnattava tasapuolisesti myös sinne, jossa nillä saadaan eniten hyötyä ihmisille, kaupunkilaisille.

Työeläkerahastoja riepotellaan

Perjantai 10.10.2008 - Matti Hölsä

Työeläkerahastomme ovat totutusti olleet turvallinen ja vakaa tae eläkkeiden maksulle.

Pari vuotta sitten niiden säännöksiä muutettiin siten, että osalle voitiin hakea korkeampia tuottoja kansainvälisilläkin sijoitusmarkkinoilla. Samalla hyväksyttiin osalle aiempaa korkeampi riskitaso.

Nyt rahastoja riepotellaan.

Nyt kun rahoituskriisi pyyhkii meilläkin, on osalle rahastoista riski toteutunut. Rahastojen huippuarvo taisi olla 124 miljardia euroa. Nyt ollaa reilusti alle 100 mijardissa, tämä päivä lukuja ei ole tiedossani.

Nyt on myös paljastunut sellainen kummallisuus rahastojen säännöissä, että jos omistettujen kotimaistenkin osakkeiden arvo laskee alle tietyn rajan, joudutaan rahaston vakavaraisuuden vuoksi osakkeet myymään!

Säännöllä on varmasti oikeat perustelut. Sivusta on helppo kritisoida, mutta eikö tässä ole se vaara, että myydään halvalla ja ostetaan myöhemmin kalliilla? Missä on pitkäjänteisyys, tuotot vuosikymmen(i)en aikajänteellä?

Sosiaaliministeriö on kiitettävästi alkanut valmistella väliaikaista muutosta ko. sääntöön.

Herää kysymys, että onko meidän eläketurvamme annettu rahoitusmarkkinoiden pelinappulaksi. Eikös rahastoin aluperäinen tarkoitus ole turvata maksussa olevat eläkkeet myös vaikeina aikoina?

ELÄKERAHASTOJA EI SAA KÄYTTÄÄ TALOUSKRIISIN RATKAISUUN

Torstai 9.10.2008 klo 10:02 - Matti Hölsä

Amerikkalaisen pankkijärjestelmän ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa. Meillä rauhoitellaan kansalaisia ja todetaan, että meidän talouteemme ei kaukaisilla ongelmilla ole vaikutusta.