Indeksin korjaamiseen on varaaTiistai 1.2.2011 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki Taitetusta indeksistä riittää puhetta. Merkittävintä on, että aina vähänkin vilkkaamman kirjoittelun alettua esiin marssii eläkelaitosten tai valtionalouden asiantuntijuutta puhkuva edustaja. Viesti on aina sama: taitetun indeksin korjaamiseen ei ole varaa. Onko? Hesarissa oli taannoin pikku artikkeli eläkkeiden matematiikasta. Toimittaja oli tehnyt hyvää työtä ja kuunnellut uskollisesti asiantuntijoita. Ja loppupäätelmä oli, että kalliiksi tulisi. Miten kalliiksi? No, jos se indeksi muutettaisiin 50/50 indeksiksi (mikä on meillä Senioreillakin eka tavoite), nykymenolla se maksaisi 100 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna. Ja vuonna 2025-30 jo kaksi miljardia euroa. No miten se on niin kallista? Ja onko se oikeasti kallista? Mihin se perustuu? Vertailun vuoksi tällä hetkellä eläkkeitä maksetaan vuodessa 20 miljardia euroa. Eläkemaksuja peritään yrityksiltä käytännössä samat 20 miljardia ja vähän vielä rahastoitavaa. Mutta sitten: eläkelaitokset palauttavat asiakashyvityksinä vuosittain 150 miljoonaa euroa "ylimääräisiä" maksuja. Näillä rahoilla maksettaisiin indeksin korjaus kirkkaasti ja 50 miljoonaa jää pesämunaksi tuleville vuosille. Entä eläkerahastot, jotka ovat nousseet jo 130 miljardiin ja tuottavat 5 miljardia vuodessa. Paljonko tästä tuotosta tarvittaisiin? Mikä on miljoonan ja miljardin ero? No, miljardi on 1000 miljoonaa. Eli 5000 tuhannesta miljoonasta tarvittaisiin vain kaksi prosenttia indeksin korjaamiseen. Tällä panostuksella 1,4 miljoonaa eläkeläistä voisi nukkua yönsä vähän paremmin! |