Uhkaavatko palvelujen säästöt Helsinkiä?

Maanantai 20.10.2008 - Matti Hölsä

Helsingin Sanomat selvitti kuntien taloudellista tilannetta. Yhteeveto oli, että suurin osa maamme kunnista - Helsinki mukaan luettuna - pärjää taloudellisesti kohtalaisesti. Jotkut kunnat taas ovat oikeasti rahapulassa.

Jutun otsikossa kerrottiin, että palvelujen karsiminen on uusilla valtuutetuilla edessä monessa kunnassa.

Hei, miten se on näin tulkittava? Kyllä minä luin aineistoa niin, että kunnat ovat aika hyvässä hapessa noin pääsääntöisesti.

Jos ajatellaan tätä hyvää Helsinkiämme, on tilanne oikeasti se, että rahaa meillä on ihan kohtuullisesti. Viime vuonna talous oli yli 300 miljoonaa ylijäämäinen.

Eli meillä on varaa muun muassa parempiin vanhuspalveluihin. Jos valtuustossa päättäjät näin haluavat.

Tämä tarkoittaa sitä, että yhdenkään vanhuksen ei tarvitse maata märissä vaipoissa ja odottaa kotihoitajaa, jonka aika on buukattu liian täyteen. Yhdenkään nuoren mielenterveyspotilaan ei tarvitse jäädä ilman kunnon hoitoa. Yhdenkään pienituloisen ai tarvitse jäädä ilman hammashoitoa. Ja niin edelleen.

Mistä kaikki sitten kiikastaa? No siitä, että valtuustossa päättäjien asenteet ovat liian kovia ikääntyneitä, sairaita, syrjäytyneitä ja myös nuoria kohtaan. Puhutaankin kuulemani mukaan "niistä". 

Helsinki on ainoa metropolimme, josta olemme syystäkin ylpeitä. Olemme myös esimerkkinä muille. Siksi täällä täytyy antaa arvo kaikille ja huolehtia, ettei ainakaan synny uusia syrjäytyneiden ryhmiä.

Helsingin talous on siis tällä hetkellä vahva. Jos ja kun talouselämä alkaa hiljentyä, on palveluissa entistä vahvemmin keskityttävä niihin, joiden avulla tuetaan heikoimpien selviytymistä arjesta. Vahvat ja varakkaat selviavät aina.

Rahaa ja resursseja on suunnattava tasapuolisesti myös sinne, jossa nillä saadaan eniten hyötyä ihmisille, kaupunkilaisille.