14.4.2011 23:33
Suuressa TV-vaalikeskustelussa myös senioriasoista
Lue lisää »
11.4.2011 22:40
Mitä media sumuttaa meiltä?
Lue lisää »
5.4.2011 23:19
Miksei taitettua indeksiä ole korjattu?
Lue lisää »

Suuressa TV-vaalikeskustelussa myös senioriasoista

Torstai 14.4.2011 klo 23:33 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas Helsinki

TV1:n suuri vaalikeskustelu uhkasi tulla aikaisempien toisinnoksi.

Kiitos kuitenkin juontajien sitkeyden ja itsepintaisuuden saatiin esiin myös senioriasioita - joita ilmeisesti oli ennakkoon vaadittu käsittelyyn runsain viestein.

Puhuttiin siis taas oikeasti taitetusta indeksistä. Nyt tuli myös selvät vastaukset pääpuolueilta: ei muuteta!

Samoin vanhustenhoidosta käytiin kipakkaakin keskustelua. Varsinkin kokoomuksen Katainen joutui satimeen vanhushoivalain lupaamisesta ja lupauksen pettämisestä.

Verotus jakoi ja sekoitti. Eläkeläisten verotuksen oikaisua ei otettu esiin, vihreiden Sinnemääki jopa totesi, ettei eläkeläisten verohelpotukset ole paikallaan vaan epämääräiset hoiva-asiat. Kylmää kyytiä siis.

Sevläksi tuli, että Senioripuoluetta tarvittaisiin.

Ei kommentteja.

Mitä media sumuttaa meiltä?

Maanantai 11.4.2011 klo 22:40 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Vaalikeskusteluja on päivittäin, puolueiden kärkinimiä tentataan lähes tauotta.

Luulisi tässä rallissa puolueiden ja ehdokkaiden käsitykset ja mielipiteet selviävän perusteellisest ja moneen kertaan. Ja siuunnitelmat maan tulevaisuudelle.

Vaan eipä seviä edes tälle ehdokkaalle. Ja jos luulee jotain ymmärtäneensä, ei oikein voi uskoa korviaan.

Joka ikinen TV-keskustelu ja tentti alkaa ja loppuu kahteen pääaiheeseen: Portugalin tukeen ja Libyaan menoon.

Päällisin puolin tästä ei voi syyttää poliitikkoja; hehän ainakin näyttävät vastaavan siihen mitä haastattelijat - se kuuluisa media - kysyvät. Ja mediahan jauhaa näitä loppujen lopuksi triviaaleja aiheita illasta toiseen. Luulisi vähemmänkin riittävän.

Tärkeämmät aiheet kuten valtion surkea rahatilanne, vanhustenhoidon katastrofi ja käsittämätön nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyn kuitataan melkein kuin sivukommetteina. -Ja sitten taas EU:n vakausmekanismiin ja Libyaan.

Olisiko niin, että hiljaa mielessään pääpoliitikot ovat jopa tyytyväisiä tähän kansan sumutukseen. Kun vaalikeskusteluissa puidaan näitä näennäistärkeitä päivänpolttavia aiheita, voidaan vaalien jälkeen muina miehinä ja naisina ottaa pöytälaatikoista leikkauslistat ja veropäätökset esiin ja käyttöön.

Silloinhan ei tarvitse enää välittää äänestäjista!

Ei kommentteja.

Miksei taitettua indeksiä ole korjattu?

Tiistai 5.4.2011 klo 23:19 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

TV2 esitti 5.4. ohjelmassaan seikkaperäisen selvityksen työeläkkeiden taitetun indeksin vaiheista.

Ohjelmasta selvisi, että taitetusta indeksistä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensiksi, indeksin voimassaolon aikana eläkkeet ovat jääneet jälkeen palkkatason noususta 30-40 %. Toiseksi, eläkerahastot ovat kasvaneet lähes 140 miljardiin euroon ja tuottavat talouskriisinkin huomioiden viisi miljardia vuodessa.

Vaíkka sekä poliitikot että media ovat ajoittain käyneet kiivastakin väittelyä indeksin korjaamisesta, eivät itse asianosaiset eli eläkkeensaajat ole käyttäneet joukkovoimaansa ja ajaneet päättäjiä seinää vasten.

Kuten Raimo Ilaskivi sanoi ohjelmassa, poliitikot ja media ovat laumana uskoneet eläkeyhtiöiden lobbareita. Nämä ovat yhdessä saaneet kansalaiset vakuuttuneeksi indeksin korjauksen turmiollisuudesta.

Todellisuudessa eläkerahastot, jotka ovat suuruudeltaan 2,5 kertaa Suomen valtion budjetti, kiinnostavat monia tahoja ja antavat oivan mahdollisuuden vaikuttaa elinkeinoelämäämme ja sen rakenteisiin. Rahastojen tai niiden tuoton jakaminen eläkkeensaajille veisi tämän mahdollisuuden.

Tämän vuoksi taitettua indeksiä ei ole korjattu. Siihen tarvitaan, että eläkeläiset yhdistyvät ja vaativat oikeuksiaan.

Ei kommentteja.

Indeksikorjaukseen on varaa

Lauantai 2.4.2011 klo 20:35 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Helsingin Sanomat julkaisi 29.3.2011 alla olevan mielipidekirjoitukseni.

--------------------------------------

Indeksikorjaukseen on varaa

Työeläkkeitä korotetaan 20 prosenttisesti palkkojen mukaan ja 80 prosenttisesti elinkustannusten mukaan. Koska palkat nousevat normaaliaikana selvästi enemmän kuin elinkustannukset, jäävät eläkkeet jälkeen ja niukentavat eläkeläisten ostovoimaa ajan mitttaan jopa kymmeniä prosentteja.

Eläkkeet ovat työaikana säästetty palkan jatke, ja alun perin niitä korotettiinkin palkkojen mukaan. 90-luvun laman aikana otettiin nykyinen indeksi käyttöön tilapäisenä. Sen muuttaminen takaisin aluksi 50/50 indeksiksi ja sitten kokonaan palkkaindeksiksi on vieläkin tekemättä. Sanotaan että muutos tulisi liian kalliiksi.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että siirtyminen puoliväli-indeksiin maksaisi vuodessa vähän yli 100 miljoonaa euroa. Työeläkkeitä maksetaan ja eläkemaksuja kerätään noin 20 miljardia vuosittain. Osa eläkemaksuista rahastoidaan, ja vuosien mittaan rahastot ovat karttuneet peräti 130 miljardin arvoisiksi. Rahastojen tuotto on viime vuosina ollut jopa finanssikriisin huomioiden noin viisi miljardia vuodessa.

Puoliväli-indeksiin siirtymiseen tarvittaisiin siis eläkerahastojen vuosituotostakin vain häviävän pieni osa. Rahat indeksin muuttamiseen voidaan ottaa myös eläkeyhtiöiden vuosittaisista eläkemaksujen palautuksista yrityksille. Näitä palautuksia tehtiin v. 2009 noin 150 miljoonaa euroa.

Toisin kuin julkisuudessa väitetään, eläkeindeksin muuttamiseen on hyvin varaa ja voidaan tehdä eläkeläisten omilla rahoilla."

---------------------
Jo seuraavanas päivänä oli samassa lehdessa vastakirjoitus Osku Pajamäeltä. Hän pyrki taas syyllistämään suuret ikäluokat ja pistämään meidät vastuuseen kestävyysvajeesta ja etujen rohmuamisesta.

Eläkeläiset ovat huomanneet kirjotukset ja ovat tuohtuneet syytöksistä. Tällaisia kommentteja on tullut katutapaamisissa.

Ei kommentteja.

Seniorit boikotissa

Lauantai 2.4.2011 klo 20:24 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Vaaliesitteiden jakamiseen ostokeskuksissa tarvitaan lupa. Kuulimme, että Vihreät olivat saaneet jakaa esitteitään Kauppakeskus Arabiassa 22.3. käytävällä apunaan pöytä.

Otimme tästä ilahtuneena yhteyttä kyseiseen kauppakeskukseen ja pyysimme lupaa samanlaiseen esitteiden jakamiseen.

Puhelimessa kauppakeskuspäällikkö kertoi, että kauppakeskuksessa oli yhteisesti päätetty, että kauppakeskuksen käytävälle ei millekään puolueelle anneta lupaa jakaa esitteitä. Kuultuaan Vihreiden esiintymisestä kertoi hän ottavansa selvää asiasta.

Senioripuolueelle ei lupaa kuitenkaan edes tasapuolisuuden nimissä hellinnyt.

Olemme kokeneet vastavanalaista boikotointia myös vaalipaneelien suhteen. Harvoihin meidät kutsutaan vapaaehtoisesti.

Ei kommentteja.

Olemmeko vastuussa maailman tapahtuista?

Maanantai 21.3.2011 klo 23:24 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Maailmalla tapahtuu juuri nyt asioita, joita en soisi tapahtuvan. Meneillään olevat mullistukset tapahtuvat maantieteellisesti kaukana, mutta nykytekniikka tuo ne jatkuvana virtana silmiin ja korviin.

Olen miettinyt, että miten syvästi asiat oikeasti meitä koskettavat. Ja miten paljon meidän pitäisi kantaa niistä vastuuta?

Japanin maanjäristys ja tsunami ovat luonnonmullistuksia, joita voitiin ennustaa, jopa odottaa. Rajuus ylitti kuitenkin kaikki.

Olisiko voitu valmistautua ennakkoon? Nyt on helppo jälkiviisaasti todeta että kyllä ja ei. Ihmisten asuttamat kaupungit lähellä merta ovat tietenkin alttiita näille mullistuksille, ja todellsia vaihtoehtoja tuskin on. Ydivoimaloiden osalta taas olisi varmasti voitu ennakkoon varautua paremmin.

Voimmeko me täällä kaukana Japanista oppia jotain perustavanlaatuista? Ainakin sen, että joskus se, mikä ei mukamas voi tapahtua, tapahtuu kuitenkin. Ja että katastrofeja voi tulla päällekkäin.

Kun nyt meillä kohta taas ratkotaan uusien ydinvoimaloiden rakentamista, osaammeko ottaa oppia ja kantaa vastuuta myös silloin kun maa järisee ja taivas putoaa?

Pohjois-Afrikan kuohunta vaikutti pitkään demokratian esiinmarssilta. Itsevaltiaat näyttivät kaatuvan yksi toisensa jälkeen ja vallan piti siirtyä kansalla hyvässä järjestyksessä.

Libya muutti tämän. Kun Gaddafi ryhtyi kannattajineen vastaiskuun ja näytti jopa pääsevän niskan päälle, tuli länsimaille kiire tukea kapinallisia. Takana ovat tietysti omat intressit.

Mikä on meidän vastuumme? Onko meidän oltava mukana tässä väliintulossa omine sotilainemme? Onko meillä moraalista oikeutta tai velvoitetta? Päällisin puolinhan kyse olisi sekaantumisesta suvereenin valtion asioihin. Onko ihmishenkien suojeleminen vaikka pommittamalla muita moraalisesti perusteltua? Ollaanko taas miehittämässä eri kulttuurin omaava maa kuten Afganistan? Miksi menisimme sinne?

Elämme monimutkaisessa maailmassa, ja oikea ja väärä ovat vain hiuskarvan verran erossa toisitaan.

Ei kommentteja.

Jäätävää tunnelmaa vaalipaneelissa

Sunnuntai 20.3.2011 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Vanhus- ja kuntapalveluihin keskittyneessä vaalipaneelissa viime viikolla oli alussa odottava tunnelma. Paikka ja järjestäjät olivat valmiina, meitä nimekkäitä (?) panelisteja valui paikalle yhteensä kymmenkunta.

Mutta missä yleisö? Vain kourallinen senioreita, ennakkomainonnasta huolimatta. Miksi tunnetut nimet ja omat asiat eivät kiinnostaneet senioreja?

Tilaisuus alkoi aivan loistavilla alustuksilla. Analyysit palvelujen nykytilasta ja palveluista olivat viiltävän tarkkoja. Poliittinen ja halinnollinen eliittimme vie ja me kansalaiset vikisemme.

Yleisön lisäkysymykset löivät meille panelisteille lisää löylyä.

Kun sitten vuorollamme pääsimme vastaamaan, oli näin senioriedustajana hetkittäin vaikea uskoa korviaan.

Niin empaattisesti (tai tylysti) meistä puhuttiin. Meistä kuulemma pidetään hyvää huolta, "ketään ei jätetä yksin". Toisaalta taas kerrottin, että edessä on raju palvelujen lasku, koska meitä on liikaa, ja nuoremmat ikäluokat eivät kykene tai halua maksaa meidän kulujamme.

Vähälukuinen senioriyleisö näytti kihisevän pidätellystä kiukusta suurten puolueiden edustajien puheille. Kun vielä kuultiin, että Helsingin kaupunki aikoo ensi vuodeksi budjetoida kolmen prosentin kustannussäästöt, oli tunnelma jäätävä.

Kyllä nyt kannattaa pitää silmät ja korvat auki, ennen kuin antaa äänensä. seniori.

Ei kommentteja.

Laki ja valtuutettu, vanhukset turvassa!

Maanantai 14.3.2011 klo 0:24 - Matti Hölsä, edukuntavaaliehdokas, Helsinki

Vanhustenhoitolakia on puuhattu pitkään, puhutaan jopa 30 vuodesta. Nyt sen pitäisi olla lopultakin tulossa.

Kuinka ollakaan laki on loppusuoralla juuri vaalien alla?

Hyvä että laki lopultakin saadaan. Se on ollut tarpeen ja kauan, ja tarve korostuu joka vuosi. Onhan vanhusten määrä sellaisessa kavussa että oksat pois.

Pari pointtia heti silmiin sattuneiden asiaan littyneiden juttujen tiimoilta. Laki koskee periaatteessa 75 vuotta täyttäneitä. Tätä nuoremmetko saisivat tulla toimeen nykyisilla laeulla?

Aika mielenkiintoinen asetelma, jos samaan aikaan toisaalla puhutaan ikärasismista.

Itse asiassa nykyistenkin lakien mukaan kunnat joutuvat huolehtimaan ikäihmisten hoivasta ja huolenpidosta. siinä mielessä laki ei ole mitään uutta.

Nykyisin kunnilla ei kuitennkaan ole todellisia sanktioita, vaikka luistaisivat velvoitteistaan. Siihen laki toivottavasti tuo muutoksen.

Olen vahvasti sitä mieltä, että vanhusten aseman turvaamiseksi - olivat lait nykyiset tai uudet - tarvitaan riippumaton ja kovat valtuudet omaava seniori- tai vanhusvaltuutettu. On kummallista ettei tällaista virkaa ole jo perustettu mm. Senioripuolueen tekemän esityksen mukaan. Onhan meillä ärhäkkäästi kantaa ottavat lapsiasiainvaltuutettu, vähemmistövaltuutettu, tietosuojavaltuutettu jne. Eläinvaltuutettukin puuhataan.

Kyllä seniorit tarvitsevat oman valtuutetun!

Ei kommentteja.

TULOEROT TASOITTUNEET, KÖYHYYS LISÄÄNTYNYT

Tiistai 8.3.2011 klo 23:46 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Valtionvarainministeri Katainen hehkuttaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan, että tuloerot ovat pienentyneet. Tämän kehityksen Katainen ottaa suurena saavutuksena omaan piikkiinsä ja lukee sen veropolitiikkansa ansioksi.

Sitä se osittain varmasti onkin, sen verran paljon on mm. palkkaverotusta kevennetty. Mutta osansa on heikentyneellä taloustilanteella ja erilaisten palkanlisien ja varsinkin pääomatulojen pienenemisellä. Eli yksinkertaistettuna tuloerot ovat kaventuneet suurien pääomatulojen pienenemisen vuoksi, ei siksi että tulot olisivat tavallisilla palkansaajilla nousseet.

Toisaalla taas Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi perusturvan pudonneen niin alas, että kattaa vain osan ihmisen minimikulutuksesta. 90 prosenttisesti perusturvan varassa elää nyt 150.000 ihmistä, kun se kymmenen vuotta sitten oli puolet tästä. Vielä hätkähdyttävämpi on sen joukon kasvu, joka saa vähintään puolet tuloistaan perusturvasta. Se on nyt 260.000 kansalaista, kun heitä kymmenen vuotta sitten oli 30.000.

Syyt tähän on, että perusturvaan kuuluvat tuet ovat pysyneet samoina pitkään, vaikka kustannustaso ja palkat ovat nousseet. Räikeimpänä esimerkkinä on opintotuen määrän jääminen jonnekin 80-luvun tasolle vain siksi että sitä ei ole sidottu mihinkään indeksiin. - Tästä opiskelijat ovat ansaitusti lähteneet kaduille ja toreille vaatimaan parannusta. Paljon hallituksen itsensä kehuma takuueläke on toki nostanut joidenkin eläkkeitä liki sadalla eurolla- mutta toisaalta saattanut myös pienentää asumistukea vastaavasti.

Seuraavan hallituksella onkin kova haaste täyttää kahdeksan miljardin budjettivaje ja parantaa nyt rapautuvaa perusturvaa. Siihen tarvitaan kokemusta ja näkemystä!

Matti Hölsä

Seniori, Helsinki

Ei kommentteja.

Sinut on löydetty, seniori!

Lauantai 26.2.2011 klo 14:18 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Nyt kun vaalit lähestyvät on meidät eläkeläiset taas löydetty.

Ilmiö on tuttu ja huvittaisi ellei ns. suurten puolueiden saama suuri julkisuus tekisi siitä vakavan kysymyksen seniorien kannalta.

Näppärästi nimittäin eläkkeensaajat ja palkansaajat niputetaan samaan pussiin ja molemmille luvataan verhelpotuksia ainakin joidenkin taholta.

Kun meidän äänestäjien muisti on lyhyempi kuin vaalikausi, kannataa unohtaa vanhat lupaukset ja dissata uudet; katsotaan mihin on tultu nykyisten vallankäyttäjien aikana.

Missä ovat kaytännön toimet ikääntyneiden hyväksi? Miten eläkkeet nousevat tänä vuonna? Paljonko nousevat vuokrat, ruoka, terveyskeskusmaksut jne.? Mikä on vanhustenhoidon tilanne vaikkapa meillä Helsingissä? Miten hyvätuloisilla menee?

Muutosta tarvitaan, sillä yhteiskunta on kovaa vauhtia jakautumassa hyväosaisiin ja suureen enemmistöön - vähempiosaisiin.

Me Seniorit tarjoamme vaihtoehtoa ja uskomme, että asioita voidaan muuttaa.

Tähän tarvitsemme äänestäjiltä valtakirjan eli ääniä. Pelkkä marina ei nyt riitä!

Ei kommentteja.

Liukuesteet reseptille

Sunnuntai 20.2.2011 klo 22:30 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Liukastumiset on jokatalvinen ilmiö. Etenkin iäkkäämmille ihmisille liukastuminen ja lonkan murtuminen voi olla kohtalokas. Lievimmilläänkin se aiheuttaa paljon tarpeetonta kärsimystä ja kustannuksia.

Useimmat näistä turmista voitaisiin välttää yksikertaisesti käyttämällä kenkien päällä liukuesteitä. Ongelma on saada ikäihmiset hankkimaan ja käyttämään liukuesteitä.

Eräs ratkaisu ongelmaa on, että terveyskeskuslääkärit ja terveydenhoitajat määräävät kirjallisella "reseptillä" liukuesteet harkintansa mukaan niitä tarvitseville. Tällä reseptillä sitten asiakas saa liukuesteet terveysasemalta tai vaikka apteekista KELA-korvattuun hintaan.

Tämä byrokratia kannattaa, sillä yhdenkin turhan lonkkaleikkauksen välttäminen tuo tuhansien eurojen säästön terveydenhuollossa. Näillä säästöillä sitten voidaan parantaa muuta julkista terveydenhuoltoa.

Ei kommentteja.

Missä on Seniorien vanhuspoliittinen ohjelma?

Maanantai 14.2.2011 klo 23:48 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Meiltä Senioreilta on perätty vanhuspoliiittista ohjelmaa. On ihmetelty kun sellaista paperia ei ole.

Tiedän, että tällaisia ohjelmabumagoja on. Niitä ovat laatineet ministerit, ministeriöt, puolueet, kansalaisjärjestöt, you name it.

Henkilökohtaisesti uskon tällaisiin ohjelmiin yhtä vähän kuin yritysten visioihin ja arvostrategioihin. - Ne ovat yhtä tyhjän kanssa jos ne jäävät yläkerran väen kalvoille ja dataheittimille.

Ei, ikäihmisten elämä ei parane ohjelmilla vaan käytännön toimenpiteillä. Sillä, että palkataan lisää auttavia käsiä sinne missä niitä on liian vähän. Että takuueläkkeen antama tulonlisä jää oikeasti eläkeläisen kouraan eikä vähennä toimeentulotukea. Että yksin asuvan luona käyvä kotihoitaja muuttuu kodinhoitajaksi, tuoksi vanhan ajan hyväksi haltijaksi.

Jos vanhuspoiliittinen ohjelma pitää sisällään tällaisia toimia, sellainen pitää meidä Seniorien saada!

Voi Helsinkiä!?

Sunnuntai 6.2.2011 klo 23:56 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Missä on ikäihmisen hyvä asua? Taannoin Iltalehti julkaisi tutkimuksen. jossa asiaa selvitettiin.

Ykkösenä oli Isojoki, eikös se ole Pahjanmaalla. Ei kovin suuri paikka, muttä hyvä seniorille.

Pääkaupunkseutu pärjäsi hyvin. Kauniainen oli sijalla 8, Sipoo oli 17. sijalla. Minulle tuttu pieni ja köyhä (?) Savitaipale pinnistu sijalle 85. Eli kaikki pieniä, tuntemattomia mutta hyviä paikkoja.

Sitten päästiinkin suurempiin ja huonompiin: Vantaa oli sijalla 180 ja rakas Helsinkimme sijalla 304! Meidän takanamme ole vain 21 huonompaa paikkakuntaa!! Hännän huippuna oli Puolanka.

Voi voi, miksi, oi miksi senioreilla on kurjaa Helsingissä? Maan suurimmassa ja rikkaimmassa kunnassa? Onko se kiinni rahasta, taidosta vai tahdosta?

Ei kommentteja.

Harmaitten pantterien vieraana

Torstai 3.2.2011 klo 20:02 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Olin eilen vieraana eräässä sosiaalialan ammattilaisten eläkeläiskerhossa mukana keskustelussa. Harmaiksi panttereiksi kutsuivat itseään.

He itse varoittivat olevansa tiukkoja ja pitävänsä vieraita lujilla.Toden totta, näin tapahtui. Pääasiassa keskustelimme rakkaan Helsinkimme sosiaalihuollon tilanteesta. Altavastaajiksi oli kutsuttu pari sosiaalilautakunnan jäsentä.

Tällainen amatööri kuunteli sillmät pyöreina miten kaupunki on hoitanut asioita ja miten niitä on siirrelty sinne tänne. Laiva tuntuu olevan niin suuri, että sen kääntäminen pois karikoilta taitaa olla ylivoimaista ennen pohjakosketusta.

Kaiken sanojenpyörittelyn ja kehtysprojektien ja strategioiden ja vaikka minkä jälkeen löydettiin pari yhteistäkin johtopäätöstä. Ensiksi, ongelmien kuvailun jälkeen, yhdessä aprikoitiin että onko koko sosiaalitoimi yksikertaisesti aliresursoitu? Eli onko siihen laitettu väestön muuttuneen rakenteen takia yksinkertaisesti liaan vähän rahaa ja työvoimaa? Toinen juttu oli uudet strategiat. Vankka yksimielisyys syntyi siitä, että niillä voi pyyhkiä pöytää ellei homma toimi kentällä ja (vanhus)asiakkaan iholla.

Toki pitää muistaa, että suuressa kaupungissa on miljoona tarinaa eivätkä kaikki ole huonoja. Mutta ihmisten hoitamisessa pätee sama laatukriteeri kuin pizzassa: sen on joka kerralla oltava yhtä hyvä.

Ei kommentteja.

Indeksin korjaamiseen on varaa

Tiistai 1.2.2011 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Taitetusta indeksistä riittää puhetta. Merkittävintä on, että aina vähänkin vilkkaamman kirjoittelun alettua esiin marssii eläkelaitosten tai valtionalouden asiantuntijuutta puhkuva edustaja.

Viesti on aina sama: taitetun indeksin korjaamiseen ei ole varaa.

Onko? Hesarissa oli taannoin pikku artikkeli eläkkeiden matematiikasta. Toimittaja oli tehnyt hyvää työtä ja kuunnellut uskollisesti asiantuntijoita. Ja loppupäätelmä oli, että kalliiksi tulisi.

Miten kalliiksi? No, jos se indeksi muutettaisiin 50/50 indeksiksi (mikä on meillä Senioreillakin eka tavoite), nykymenolla se maksaisi 100 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna. Ja vuonna 2025-30 jo kaksi miljardia euroa.

No miten se on niin kallista? Ja onko se oikeasti kallista? Mihin se perustuu?

Vertailun vuoksi tällä hetkellä eläkkeitä maksetaan vuodessa 20 miljardia euroa. Eläkemaksuja peritään yrityksiltä käytännössä samat 20 miljardia ja vähän vielä rahastoitavaa.

Mutta sitten: eläkelaitokset palauttavat asiakashyvityksinä vuosittain 150 miljoonaa euroa "ylimääräisiä" maksuja. Näillä rahoilla maksettaisiin indeksin korjaus kirkkaasti ja 50 miljoonaa jää pesämunaksi tuleville vuosille.

Entä eläkerahastot, jotka ovat nousseet jo 130 miljardiin ja tuottavat 5 miljardia vuodessa. Paljonko tästä tuotosta tarvittaisiin?

Mikä on miljoonan ja miljardin ero? No, miljardi on 1000 miljoonaa. Eli 5000 tuhannesta miljoonasta tarvittaisiin vain kaksi prosenttia indeksin korjaamiseen.

Tällä panostuksella 1,4 miljoonaa eläkeläistä voisi nukkua yönsä vähän paremmin!

Ei kommentteja.

Ikäperusteinen verotus on totta

Tiistai 30.11.2010 klo 10:10 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Ikäperusteinen verotus on asiantuntijoiden ehdotuksissa tuotu uutena asiana.

Professori Martti Tuomala ehdotti tätä ja häntä komppasi yhteiskuntetieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko Olli Pusa (HS Mielipde 25.11.).

Jälkimmäinen totesi, että ikäperusteista verotusta on jo nyt mutta vain työeläkemaksujen ikäjyvitysten muodossa.

Tiedoksi molemmille herroille, että oikeaa ikäperusteista verotusta on eläkeläisten maksama 5 % raippavero eläkettä vastaavaan palkkatuloon verrattuna.

Pusalle vielä tiedoksi, että työeläkemaksut eivät ole veroa vaan eläkkeitä - nyt maksettavia tulevia - varten kerättyjä vakuutusmaksuja. Näitä ei tilitetä verotulojen tapaan valtiolle tai kunnille vaan työeläkelaitoksille.

Eläkeläisten ylimääräisen verotuksen korjaamista on vaadittu ja nykyinen hallitus on jopa luvannut sen. Mutta tekemättä on, kuten jokainen voi verottajan verolaskurilla todeta.

Ei kommentteja. Avainsanat: verotus, ikäperusteinen,

Kiitos, Jouko Ahonen!

Lauantai 27.11.2010 klo 13:46 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Eläkelaitosten johtajien ja hallitusten jäsenten palkoista ja palkkioista on media pistänyt liikkeelle varsinaisen lumipallon.

Kiitos kuuluu kuitenkin Jouko Ahoselle ja tunnetusti kovaluisille paperimiehille.

Kyllä taas löytyi maan tapa, joka pistää eläkeläisenkin veren kiehumaan. Touhu on silkkaa sikailua meidän eläkerahoillamme!!

Voi pyhä Pietari kun vasta nyt selvisi, että meidän (yksityiset) eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet EU:ltä poikkeusluvan hallinnoida lakisääteisiä eläkevaroja. Muissa EU-maissa siis eläkkeet hoidetaan valtion toimesta!?

Näin se meillä menee: eduskunnan myötävaikutuksella eläkeyhtiöt keräävät kaikilta työssäkäyviltä+heidän työnantajiltaan matemaattikkojen laskemat maksut kuin verot ikään. Maksuista ei voi laistaa eikä neuvotella.

Näistä maksuista maksetaan sekä eläkkeet että pannaan sukanvarteen tulevia tilanteitten varalta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sukka on pullistunut 120-130 miljardin kokoiseksi. Vuodessakin tuottoa tulee viitisen miljardia (huonolla hoidolla Björn Wahlroosin mukaan).

Nätä eläkeyhtiöitä on kymmenkunta, kaikilla pätevät ja kalliit johtajat. Palkat ja bonukset ovat kovat, muuten ei kuulemma saada pätevää väkeä! -Muísta organisaatioista puhumattakaan.

Lisäksi eläkeyhtiöt kilpalevat keskenään eri työnantajien eläkepoteista mm. antamalla näille runsaskätisiä TYKY- ja ASLAK-kuntoutusrahoja. Eläkerahoista.

Kyllä meidän rahamme saavat kyytiä! Kalliiden johtajien tulosvastuu on nolla; jos kävisi kovin huonosti, runsaat erorahat (taas eläkerahoista) takaavat mukavan toimeentulon ennen seuraavaa pestiä.

Verrattomasti suurempaa KELAa taas hoidetaan ihan virkamiestyönä ja kuulemma ihan virkapalkalla. Eikä tarvitse kilpailla muiden yritysten kanssa.

Ei kommentteja.

KELA-korvaukset pois yksityislääkäreiltä

Torstai 18.11.2010 - Matti Hölsä, Senioripuolueen eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on rykäissyt mainion esityksen.

Ministeri Risikolle on luovutettu ehdotus, että KELA-korvaukset poistetaan yksityislääkäreiltä ja työterveyshuollosta.

Ehdotus on radikaali ja raikas. Pelkään kuitenkin, että se vaietaan kuoliaaksi kuten monet muutkin hyvät ehdotukset.

Tiedoksi tässä ja nyt: kannatan ehdotusta kaikin voimin.

Terveydenhuollossahan meillä on syntynyt kolme kerrosta, joista alimpaan ovat jääneet eläkeläiset ja syrjäytyneet. Siis julkisen terveydenhuollon varaan.

Keskikerroksessa ovat koululaiset, opiskelijat ja työssä olevat. Heille terveydenhuolto on käytännössä ilmaista, ja varsinkin työsäoleville laatu ja saatavuus ovat hyvät.

Yläkerassa eli upstairsissa ovat varakkaat, joilla on rahaa mennä sinne mihin huvittaa.

Ja arvatkaas missä kerroksessa on eniten pulaa rahasta ja resursseista? No alimmassa tietenkin. Eikä täällä kävijä saa KELA-korvauksia.

Ylintä kerrosta taas tuetaan ja samalla rahoitetaan yksityistä terveysbisnestä, joka on ennenäkemättämän kukoistava ja ripeästi kehittyvä ala meilläkin.

Jon KELA-korvaukset jätetään pois ylimmältä kerrokselta ja suunnataan säästyneitä rahoja julkisen terveydenhuollon kehittämiseen, voidaan palvelua ja hoidon laatua parantaa.

Voidaan hankkia parempia välineitä, tiloja, palkata riittävästi pätevää henkilökuntaa, tarjota parempaa hoitoa. Kaikki hyötyvät.

Todella varakkaat voivat edelleen käydä yksityisillä lääkäreillä ja sairaaloissa, kyllä heillä on siihen varaa.

Tämä muutos ehkäisisi meniloään julkisen terveydenhuollon rapautumisen.

Ei kommentteja.

Kerjuulle kielto!

Perjantai 29.10.2010 klo 23:21 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Romaanikerjälaiset ovat herättänee intohimoja jo toista vuotta pääasiassa pääkaupunkiseudulla.

Meillä Suomessa ei ole totuttu kerjäläisiin. Ennen oli talojen rappukäytävissä kyltit, joissa kiellettiin kaupustelu ja kerjääminen, molemmat vähävaraisten touhua.

Nykyinen rahan kerjääminen on outoa ja herättää varsin vähän todellista sympatiaa. Etenkin kun sitä tekevät muualta tulleet, selvästi katukuvasta erottuvat henkilöt.

Omat, todellisessa ahdingossa olevat kansalaisemme eivät tyypillisesti kerjää. Jos nyt joskus joku selvällä suomen kielellä pyytää muutamaa euroa, on helppo sanoa kyllä tai ei.

Kerjääminen ei sovi meidän katukuvaamme. Mikäli olen ymmärtänyt vaatii rahakeruu julkisella paikalla jonkinlaisen luvan. Eikä ainakaan kaupunkialuella saa vapaasti leiriytyä kuukausikaupalla mihin haluaa.

Viranomaisten kädettömyys ihmetyttää. Nyt on kielletty aggressiivinen kerjuu??!!! Mitä se sitten on? Kuka sen määrittelee.

Kyllä meidän tulisi noudattaa esim. Englannin esimerkkiä ja kieltää kerjuu kokonaan. Ja valvoa että leirit puretaan ja leiriytyjät siirretään leirintäalueille. Aivan kuten tehtäisiin oman maan kansalaisille vastaavassa tilanteessa.

Ei kommentteja.

Meneekö Saksalta ja Ranskalta äänvalta EU:ssa?

Torstai 28.10.2010 klo 23:19

Saksan ja Ranskan liittoutuminen EU:ssa on temppu, joka varmasti pistää yhteisön natisemaan.

Tämä kuvio paljastaa sen, mistä kaikki on alkanut: näiden kahden maan oli tarkoitus ottaa toisensa niin tiukkaan taloudelliseen syleilyyn, ettei kumpikaan pysty aloittamaan vakavaa konfliktia. Alkuhan oli teräsunioni joskus 60-luvulla. Tavoite oli ja on haudata vanhat vihollisuudet ikuisesti tällä talousliitolla.

Muille EU-maille tällainen kahden kauppa on vaikea hyväksyä. Mutta yrittää pitää. Katainenkin joutuu Kiviniemen tavoin rauhoittamaan egoaan ja miettimään miten jatketaan.

Hyvää asiassa on, että taloudellisten kriteerien rikkomisesta ollaan luomassa oikeita sanktioita kuten äänivallan menetys on. Pienillä maillahan ei paljon muuta olekaan.

Kreikan tapaus on varmasti herättänyt EU:nkin johtajia tajuamaan, että jos yhteisvastuu ulotetaan liian pitkälle, joutuvat suuretkin maat rahastoimaan euroja suuria summia heikkojen maiden avuksi. Tuskin houkuttelee Ranskaa tai Saksaa, joilla on tekemistä omien talouksiensa (ja taloskriteerien) kanssa. Ettei tarkaan ottaen olisi äänvaltakin uhattuna?

Ei kommentteja.

Vanhemmat kirjoitukset »