Tiukka vaalipäivä! Kiitokset!

Maanantai 8.6.2009 klo 11:16 - Matti Hölsä

Vaalit on nyt pidetty ja EU-edustajat valittu.

Suuret kiitokset kaikille minua äänestäneille. Tarjolla oli paljon hyviä ja tunnettuja ehdokkaita, ja olen hyvin nöyrä ja kiitollinen jokaisesta 249 äänestä.

Vaalipäivä meni erään vaalilautakunnan puheenjohtajana. Päivälle tuli pituutta lähes 15 tuntia. Äänestyksen organisointi oli uusi kokemus, mutta onneksi lautakunnassamme oli hyvä yhdistelmä vanhaa kokemusta ja nuorta innostusta.

Kun ensikertalaisena jouduin näin vastuulliseen tehtävään, keskityin varmistamaan, että äänestys sujui laillisesti ja sääntöjen mukaan.

Useaan otteeseen päivän mittaan tuli mieleen, että meidän hyvin organisoidussa kulttuurissakin joutuu toisiaan pinnistelemään, että vaalit hoidetaan asiallisesti ja kaikkia äänestäjän oikeuksia noudattaen.

Nyt ymmärtää, että maailmalla epämääräisesti hoidetut vaalit ovat tosiaan suuri ongelma demokratian ja äänestystulosten kannalta.

No, äänestys hoidettiin lopuun ja tulokset raportoitiin hyvässä järjestyksessä. Tehtäviini kuului myös aineiston palautus keskusvaalilautakunnalle.

Kun koko ruljanssi oli ohi, ei ollut enää puhettakaan että olisin ehtinyt mukaan YLE:n vaalivalvojaisiin Isoon Pajaan. Sen verran näin lähetystä että uudet mepit oli jo listattu ja melkein haastateltu. Hyvät jatkot heille kaikille!

EU-asioita eetteriin Radio Deissä.

Tiistai 26.5.2009 klo 23:24 - Matti Hölsä

Vaalikeskustelussa tänään Radio Deissä pääsin tuomaan esiin tärkeitä EU-tavoitteitamme: ikäihmisten syrjinnän lopettamista, eläkeläisen köyhyyden vähentämistä, vanhusten hoivan laadun parantamista ja ikääntyvien ja eläkeläisten oikeuksien kunnioittamista.

Merkillistä miten meillä aina putkahtaa esiín ikääntyneiden kunnioittaminen - tai sen puute. Täysin henkinen asia, jota on vaikea sormella osoittaa mutta jonka jokainen tuntee selkäpiissään. Miten on tähän päädytty, siinä tutkimuskohde sosiaalipsykologeille. Ja miten vanhojen kunnioitus palautetaan, siinä taas haastetta meille kaikille.

No, jottei tässä sorruta seniorien marinaan, täytyy todeta, että suorassa radiolähetyksessä kosketeltiin monia muitakin ajassa liikkuvia asioita: maahanmuuttoa ja pakolaisten vastaanottamista muun muassa. Totesin maahanmuuton olevan monimuotoisen kysymyksen. Mielestäni muualta tulevat ihmiset rikastuttavat syrjäista maatamme, mutta pienenä kansana me pystymme ottamaan rajallisen määrän mm. pakolaisia; heidän sijoittamisensa on iso urakka, sillä kulttuurimme ovat joskus hyvin erilaisia.

Historiamme kuluessa muualta tulleet eli maahanmuuttajat ovt tuoneet monesti uutta toimintaa ja vaurautta. Ajatellaan vain monia nykyään täysin suomalaisina pidettyjä yrityksiä, joiden nimet ja perustajat ovat peräisin etelästä, lännestä ja idästä. - Miksi ei tämä voisi toistua nytkin?

EU:hun pyrkivien uusien jäsenmaiden osalta korostin, että kriteereiksi pitää ottaa myös toimiva eläkelainsäädäntö ja ikääntyneiden hoitolainsäädäntö. Nämä molemmat tulisi olla kunnossa silloin kun maa haluaa liittyä EU:hun. -Entä Turkki? Tämä on nykyään kovasti mielipiteitä jakava kysymys, ja siihen voi vain sanoa että kyllä, heti kun maa täyttää EU:n kriteerit. Näyttää siltä, että maa joutuu tekemään vielä kovasti töitä ennen kuin se on valmis.

Eläkkeitä kosketeltiin sen verran, että pieniä eläkkaitä täytyy nostaa ja ökyleläkkeille on saatava kohtuullinen katto. Oikeus ja kohtuus kunniaan!

Ilmastotalkoissa Maailma Kylässä -festivaaleilla

Sunnuntai 24.5.2009 - Matti Hölsä

Oli suuri ilo olla mukana Maailma Kylässä festivaaleilla Helsingin Kaisanemessä lauantaina 23.5.

Erityisen ilahduttavaa oli nähdä paljon nuoria mutta tulevia senioreja - Senioripuolueen kannattajia - viileästä ja sateisista säästä huolimatta.

Päätarkoitus oli osallistua paneelikeskusteluun jonka aihe oli "Miten saavutamme päästötavoitteemme?"

Keskustelun alusti professori Jyri Seppälä. Muut panelistit olivat Jarmo Ritanen (vas) ja Eija Riitta Korhola (kok).

Lyhyen mutta vilkkaan puheenvuorojen vaihdosta jälkeen jäi käteen, että Suomi on sitoutunut vuoteen 2020 mennessä ehkä liiankin kunnianhimoiseen tavoitteeseen nostaa uusiutuvan energian osuutta nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin.

Jyri Seppälän mukaan tällä menolla ei päästä tavoiteeseen, ja hän peräänkuuluttikin yhteistä tahtoa toteuttaa tavoite. Keinoja lueteltiin iso pussillinen: totesin vain, että "kun on tahtoa, löytyy myös keinot". Korostin myös, että päästötavoitteisiin pyrkiminen saattaa vaatia kaikenlaisen kulutuksen leikkausta. Silloin on huolehdittava siitä, että jo nyt pienet kuluttajat - ikääntyneet, nuoret, työttömät ja eläkeläiset - eivät joudu kärsimään kohtuuttomasti.

Uusikin vaalilaki syrjii aloittelevia puolueita

Keskiviikko 20.5.2009 klo 19:55 - Matti Hölsä

Hallitus on nyt sitten päässyt sopuun uudesta vaalilaista. Valtakunnallinen äänikynnys tulee olemaan kolme prosenttia.

Tämä on parempi ratkaisu kuin nykyisen lain ns. piilevä äänikynnys. Alimmillaanhan se on sama 3 % suurimmassa eli Uudenmaan vaalipiirissä. Pienemmissä vaalipiireissä kynnys on pitkältyi yli 10 %, mikä syrjii pientä puolueita.

Todellinen demokratia on uudessakin systeemissä hakusessa; merkitseehän 3 % äänistä kuutta kansanedustajaa. Eli tämä olisi vähin määrä edustajia, jotka millään puolueella olisi eduskunnassa.

Miksi sitten uusien, pientenkin ryhmien pitäisi saada helpommin paikkoja eduskunnassa. Siksi, että yhteiskunnat muuttuvat, ja demokratiaan kuulu, että nousevat ryhmät pääsevät mukaan päätöksiin.

Suomenkin puoluekartta on kuluneina vuosikymmeninä elänyt aika lailla. Enne oli Edistyspuolue, Liberaalinen puolue, Suomen Maaseudun puolue jne. Kaikki ne olivat aikanaan omien ryhmittymiensä edutajia.

Ovatko nykyiset puolueemme ikuisia? Onko nyt päädytty lopullisiin ryhmittymiin. Näinhän eduskuntapuoleet tutuvat järkeilevän kun vaalilakiakin rukataan.

Mutta hei, meitä senioreja on jo yli puolitoista miljoonaa, ja joukko kasvaa. Kuka meitä edustaa? Mitä tapahtuu, jos meidän vaikutusmahdollisuutemme tukitaan?

Eläkejärjestelmä ja vanhushuolto EU-kriteereiksi uusille jäsenmaille!

Perjantai 15.5.2009 klo 23:23 - Matti Hölsä

EU on yhteisö, joka laajenee koko ajan. Uusia jäsenmaita on jonoksi asti, ja koko ajan käydään keskustelua laajenemisen ehdoista ja mielekkyydestä.

Tästä laajenemisen mielekkyydestä voi sanoa, että mitä enemmän mukaan saadaan maita, sen parempi. EU on toteuttaa periaatteita ja käytäntöjä, joiden avulla on saavutettu ennen näkemätöntä hyvinvointia ja vakautta.

Laajenemisessa on mielestäni kuitenkin suuri varaus: tulijoiden on oltava valmiita noudattamaan yhteisön kirjoitettuja tai muuten voimassa olevia kriteereitä. Demokraattinen hallinto, hallinnassa oleva talous, ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat useimmin esillä.

Erityisesti suurissa EU-maissa tapahtuu väestörakenteessa muutos, jota ei ennen ole nähty, eli väestö ikääntyy. Tämä trendi on sama koko läntisessä Euroopassa. Sitä mukaa kun uudet jäsenmaat, joiden talous on vielä kehittymässä, saavat lisää vaurautta, on nilläkin jollain aikavälillä edessä sama ikääntyminen.

EU-kriteereihin pitää nopeasti saada mukaan vaatimus oikeudemukaisesta eläkejärjestelmästä, joka takaa työelämästä poistuville kohtuullisen toimeentulon. Näin taataan turvattu ja ihmisarvoinen elämä ikäntyneille. Kriteerin voisi täyttää eläkelainsäädäntö, joka takaa eläkkeet.

Toinen ikääntymisen vaatima EU-kriteeri on toimiva laeissa määritelty vanhushuolto. Tämänkin tarkoitus on ulottaa ihmisoikeudet kaikkiin ikääntyneisiin riippumatta esim. perheestä ja suvusta. Nämähän koetaan monissa kehittyvän talouden maissa "eläketurvaksi".

Hyvänä esimerkkinä on pohjoismainen malli. Meillä on toimiva eläkejärjestemä ja toimiva vanhushuolto - tosin molemmissa on parannettavaa, mutta kuitenkin.

Tätä mallia voidaan käyttää näiden uusien kriteerien laadinnassa ja arvioinneissa.